Onni on tässä.

Kun puhallan saippuakuplia niin pitkään, että alkaa pyörryttää.
Kun rakennan hiekkakakkuja kasapäin vain siksi, että toinen saisi ne rikkoa.
Kun laulamme niin, että pieni täydentää aina samat kohdat.
Kun käymme päämäärättömillä pyörälenkeillä, joiden tärkeimmät pysähdyspaikat ovat leikkipuistojen keinut.
Kun pieni kietoo kätensä kaulaani ja puristaa niin lujaa, että sydän tahtoo pakahtua.
Kun nauramme samoille asioille.

Vasta nyt uskallan sanoa ääneen: Olen onnellinen.